Väliaikakuulumisia

Niin sitä vaan kaikki meni loppujen lopuksi joutuisasti ja muutto yllätti meidän kaikki. Lapset ovat sopeutuneet suhteellisen hyvin tähän uuteen elämään täällä savossa. Koululaiset ovat saaneet jo kavereita ja vierailleetkin uusien kavereiden luona. Pienin potee vielä tekemisen puutetta ja patistelee, miksi äiti ei voisi jo etsiä töitä, että hän pääsisi päiväkotiin. Omituinen lapsi. No, kaikki aikanaan?

Hurja on kunnostautunut ahkerasti tutkimaan talon takkaa. Hurja muutoinkin on omituinen kissa, mutta tämä noessa pyöriminen on jo ihan uutta. Kissat ovat sopeutuneet uuteen kotiin todella hyvin. Leevikin saa olla aika lailla vielä rauhassa ja koko kolmikko aloitti ulkoilun jo parin päivän sisällä olon jälkeen. Ovat viettäneet öitäkin jo ulkosalla, mutta hienosti tulevat aamulla takaisin sisälle.

Hepat jäivät Kiihtelysvaaraan Hansun hoteisiin. On todella outoa, kun hevosia ei ole omassa pihassa. Nyt ne ovat vielä niin kaukana, etten ole nähnyt niitä viimeiseen kahteen viikkoon ollenkaan. Ensi viikolla on tarkoitus käydä vähän Joensuu vierailulla ja samalla käydä raastamassa niistä irtokarvaa ja kenties vähän ratsastelemassa. Hevoset muuttavat välittömästi uuteeen kotiin kunhan maa sulaa sen verran, että saadaan aitatolpat juntattua maahan.

Olot uudessa mökissä ovat jokseenkin erilaiset kuin Kiihtelysvaarassa. Täällä on tuvassa jättimäinen uuni, jossa pojat tykkää kiipeillä. Täällä oli myös hyvin kuuma ja jopa lapset valittivat liian kuumasta sisälämpötilasta (+24 astetta). Laskettiin lämpöjä ja nyt täällä on mukavan viileää. Ollaan näköjään  totuttu elämään hieman viileämmässä ilmanalassa. Jopa minä, joka palelen yleensä jatkuvasti kesät talvet olin ensimmäiset päivät sisällä paljain jaloin 😁

Tänä viikonloppuna Ossi sai Kiihtelysvaarasta kaverin kylään ja pojat on parasta aikaa Super Cornerissa hyppimässä trampoliineilla. Tatu luuhaa naapurissa kaverin luona; sai huippukivan kaverin ainoasta naapurista joka sattuu olemaan näköetäisyydellä. Pojat ovat suunnitelleet jo kesän yhteiset tekemisetkin valmiiksi.

Täällä on oikein ystävällisiä naapureita. On jo kolmesta eri naapurista käyty toivottamassa tervetulleeksi ja viime pyhänä lehtikin tuotiin suoraan kotiovelle. Eräs karjalainen, joka on asunut savossa jo kymmenen vuotta sanoi, että hänen kokemuksen mukaan savolaiset ovat jopa ystävällisempiä kuin karjalaiset. Noh, jäädään tätä asiaa nyt vielä pohdiskelemaan ja seurailemaan.